Vain hajanaisia ajatuksia

Olen ollut pupujussina naamiaisissa ja 1920-luvun releissä synttäreillä. Olen lomalla ja tuijottelen tuleen. Lapset ovat alkaneet kiinnostua Enid Blyton -rivistäni kirjahyllyssä. Mies on siivonnut ja minäkin. Vihreä tähti loistaa vielä ikkunassa. Hiihdin umpihangessa kahden lapseni kanssa. En yleensä juo olutta, mutta Ginger Joe onkin eri maata. Työkseen kun opettaa kappalejakoa, huomaa, ettei omaan tekstiin jaksa, halua, osaa, välitä laittaa.

Satu Kukkameri ja lumen ihme

On harmaata. Tip tap, tip tap, tipe tipe tip tap. Sataa vettä, räntää, vettä, räntää. Mutta on tässä hyvääkin. Onnistuin pitkästä aikaa tekemään kunnollisia pullia. Päätin vain vaivata ankarasti ja lämpöä säätelin sopivasti. Kymmenen minuutin kuluttua liinan alla jo tapahtui. Oi, onnea. Ei mitään linttapullaa tällä kertaa.

Tyttären ja minun yhteinen lempikirja on Anna Gullichsenin kirjoittama ja Kara Knuutisen kuvittama Satu Kukkameri ja lumen ihme (2009). Luemme sitä tämän tästä. Tytär vaati ottamaan jokaisesta sivusta valokuvan, jotta hän voi katsella niitä sillä välin, kun hankin hänelle oman kirjan. Kirjaston oma täytyi jo viedä takaisin. Kirja on loppuunmyyty. Apua, olisiko kellään tietoa, mistä sitä saa?