sunnuntai 14. heinäkuuta 2013

Yhtäkkiä

Yhtäkkiä meillä on mökillä taas sama kesäkissa, vaikkei varmaan saisi olla. Se tulee, milloin haluaa ja menee, milloin haluaa. Se syö kalaa ja makkaraa ja on syömättäkin, jos ei halua. Sillä on suuri ääni ja yleensä iso nälkä ja lapset rakastavat sitä. Minäkin rakastan salaa ja hyssyttelen lapsia, kun kohta sen joku vie sen omaan kotiin.
Yhtäkkiä minulla on talo täynnä lapsia ja pitää leipoa mansikkakakku ja pursotella. En ole mikään pursottelijatyyppi ja pursotinkin on ärsyttävästi hukassa. Onnistun kuitenkin kehittelemään jotakin. Moni kakku päältä kaunis ja sisältä liian kostea. Silti se on kohta jo syöty.
Yhtäkkiä olen saappaitani myöten lakkanevalla. Ja kuulen monta kertaa: "Mennäänpäs tuonnepäin, ei mutta niitähän onkin jo tuossa." Kukaan hyttynen ei tule liian lähelle. Oi, hyttyset, kun osaatte kerrankin olla oikeaan aikaan muualla.
Yhtäkkiä olen mummolan pihasaunassa. Se on uudistettu mutta silti sama vanha tunnelma siellä on. Sujahdan pehmeän höyrynsihinän myötä lapsuuteen mummon pieneksi tytöksi. Mummoa ei ole enää, auringonlaikuttama lasikin on vaihdettu uuteen. Kummipoika vihtoo selkäni ja terassilla on itsetehtyä ginger beeriä. Voi, pojat ja tytöt, kun yhtäkkiä ihmisellä on kaikki.

4 kommenttia:

  1. Meijjänki kissat saattaa viipyy päiviä kesämökkiläisten kavereina ja sit kömpivät takas tänne, pois hemmottelusta.

    Kesän kansikkakakusta ei oo niin välii, maistuu se hyvälle aina.

    Mummolan sauna...kohta sä oot se mummo jota lapset sitte aikusena muistelee. Ei siihen lopulta niin kauaa mee. Lapsille tarttee antaa muistoja.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mä toivon, että tuo meidän mökkikissamme löytää kotiinsa, kun ilmat kylmenevät. Lapsuusmuistot ovat kyllä ihan parhaita!

      Poista
  2. Tuo sauna on ihastuttava. Niin kaunis tunnelma. Ja löylyt ovat ihan varmasti makoisat :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Se on ihana. Unohduin sinne pitkäksi ajaksi tunnelmoimaan.

      Poista